Lääkärien lausunnot
Sen, minkä jokainen lapsi tuntuu vaistomaisesti tietävän – että paljain jaloin käveleminen tekee hyvää – on vahvistanut ortopedi ja kuntoutusasiantuntija, joka on tutkinut jalkaongelmia eri puolilla maailmaa.
”Huomattava osa maailman väestöstä kävelee suurimman osan ajasta paljain jaloin, ja keskimääräisellä paljain jaloin kävelevällä ihmisellä on paljon terveemmät jalat kuin keskimääräisellä kengät jalassa kävelevällä”, sanoo tohtori Paul W. Brand, Louisianan Carvillen Yhdysvaltain kansanterveyspalvelun sairaalan kuntoutusosaston johtaja ja kirurgian professori Louisianan osavaltion lääketieteellisessä yliopistossa.
Tohtori Brand piti ortopedista vastaanottoa Intiassa 18 vuoden ajan ja on hoitanut ortopedisia ongelmia myös Etiopiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Näiden kokemusten perusteella hän ehdottaa, että meidän amerikkalaistenkin pitäisi kävellä paljain jaloin ainakin osan päivästä.
Yhdysvalloissa yleisiä jalkaongelmia ovat känsät, vaivaisenluut, vasaravarpaat, jalkasieni ja sisäänkasvanut varpaankynsi – mutta missään niistä maista, joissa suurin osa ihmisistä kulkee paljain jaloin, tällaiset vaivat eivät ole ongelma.
”Kaikki ne johtuvat jalkineista. Niiden syynä ovat joko huonosti suunnitellut tai huonosti istuvat kengät tai esimerkiksi jalkasienen tapauksessa yksinkertaisesti se, että kengät estävät ilman vapaan kulun varpaiden välissä”, hän sanoo.
Kengät jalassa kävelevät joutuvat myös jokaisella askeleella saman jalanosan toistuvan mekaanisen rasituksen kohteeksi, kun taas maanpinnan epätasainen ja rosoinen työntövoima kohdistuu paljain jaloin kävelevän jalan eri osaan jokaisella askeleella.
Tohtori Brandin mukaan jaloista katoavat kengissä niiden tuntoherkkyys, liikkuvuus ja jalkaterän omien lihasten voima.
”Paljain jaloin kävelevä saa jatkuvasti tietoa maasta ja omasta suhteestaan siihen, kun taas kengän suojaama jalka lepää muuttumattomassa ympäristössä. Käyttämättömät tai huomiotta jäävät aistimukset rappeutuvat ja surkastuvat. Paljain jaloin kävelemiseen liittyy elävyyden ja ilon tunne, jota en koskaan koe kengät jalassa”, hän sanoo.
Tällaisella suoralla kosketuksella maahan on suuri merkitys estettäessä nilkan murtumia, joita syntyy, kun jalka ”muljahtaa ympäri” astuttaessa kiven tai jalkakäytävän reunan päälle. Intiassa tohtori Brand ei nähnyt lainkaan nilkkamurtumia, paitsi kengät jalassa kulkeneilla.
Hänen mukaansa syynä on se, että paljain jaloin kulkeva saa jalkapohjan ihon kosketushermojen välityksellä välittömästi tietoa tilanteesta ja ehtii saada tiedon ajoissa välttääkseen painon varaamisen epävakaalle jalalle.
Kengät jalassa kulkeva ei ehkä saa tätä tietoa ajoissa siirtääkseen painoaan pois jalalta ja estääkseen murtuman.
Tohtori Paul W. Brand
Lainattu San Francisco Chronicle -lehdessä
Terveimmät ja joustavimmat jalkaterät ovat lapsilla, jotka kulkevat tottuneesti paljain jaloin. Hänen kehittyviä maita koskevat tutkimuksensa osoittavat, että ilman kenkiä kulkevilla lapsilla on parempi joustavuus ja liikkuvuus, vahvemmat jalat, vähemmän epämuodostumia ja vähemmän vaivoja kuin säännöllisesti kenkiä käyttävillä. Hänen mukaansa silloin, kun lapsen on käytettävä kenkiä, niiden pitäisi olla kevyet, joustavat ja suurin piirtein nelikulmaisesti muotoillut. Ennen kaikkea niissä ei pitäisi olla jalkaholvin tukia tai jäykkiä sivuja, joita aiemmin pidettiin tarpeellisina jalkaterän tukemiseksi. Monet lasten ortopedit vastustavat voimakkaasti ”korjaavia” tai ”ortopedisia” kenkiä, joiden tarkoituksena on oikaista jalkaterän ja jalkojen epämuodostumia, kuten lattajalkoja, sisäänpäin kääntyviä jalkateriä, pihtipolvia tai länkisääriä. Tohtori Staheli ja muut katsovat, ettei ole näyttöä siitä, että korjaavat kengät korjaisivat mitään ja että useimmat oletetut epämuodostumat korjaantuvat itsestään lähes kaikissa tapauksissa.
Lynn Staheli, lääketieteen tohtori
Lainattu The New York Times -lehdessä
Tyyli ja hinta eivät ole läheskään yhtä tärkeitä kuin sopivuus, kun valitaan hyviä lasten kenkiä. Itse asiassa lapselle paras kenkä on usein se, ettei kenkää ole lainkaan. ”Emme eroa muista eläimistä. Emme tarvitse kenkiä jalkaterien normaaliin kehittymiseen”, Frey selittää. Kävely on yhteistyötä, joka edellyttää jatkuvaa viestintää aivojen ja jalkojen välillä. Jalkapohjien hermopäätteet aistivat alla olevan maan ja lähettävät aivoille signaaleja, joiden avulla ne määrittävät, miten ja mihin paino jakautuu jokaisella uudella askeleella. Kengät muuttavat tätä aivoille välittyvää palautetta. Mitä paksumpi pohja, sitä vaimeampi viesti. ”Lapset joutuvat kävelemään jalat kauempana toisistaan säilyttääkseen tasapainonsa”, Frey sanoo.
”Kengät eivät ole tarpeen jalkaholvin tukemiseksi tai kehittymiseksi, vaan ne ainoastaan suojaavat jalkoja ympäristöltä”, sanoi Fry, joka hoitaa säännöllisesti huonosti istuvien kenkien aiheuttamia jalkaterän epämuodostumia. Vauvoille ja konttaaville lapsille riittävät sukat tai töppöset jalkojen pitämiseksi lämpiminä, hän sanoi. Myös taaperoiden pitäisi antaa olla ilman kenkiä aina, kun he ovat suojatussa ympäristössä. Paljain jaloin kulkeminen auttaa lapsia kehittämään vahvempia ja paremmin koordinoituja jalkaterän lihaksia, Frey selitti. Tutkimukset osoittavat myös, että paljain jaloin kulkevat lapset oppivat kävelemään nopeammin ja kaatuvat harvemmin.
Kenyalaisten Bostonin maratonien kymmenen peräkkäisen voiton takana on hyvä syy: he käyttävät harvoin kenkiä. Tämän ansiosta heidän jalkansa ovat erittäin vahvat ja huomattavasti vähemmän alttiit esimerkiksi jalkaholvien luhistumiselle, sanoo tohtori Frey.
Tohtori Carol Frey
Ortopedisen kirurgian apulaisprofessori Manhattan Beachista, Kaliforniasta
Tiivistelmä: Analysoimme 2 300:n 4–13-vuotiaan lapsen jalkapohjien staattisia painaumia selvittääksemme jalkineiden vaikutusta lattajalan yleisyyteen. Jalkineita käyttävien ja paljain jaloin kulkevien lasten välillä havaittiin merkittäviä eroja kaikissa ikäryhmissä. Erot olivat suurimpia lapsilla, joilla oli yleinen nivelsiteiden löysyys. Lattajalka oli yleisin umpikärkisiä kenkiä käyttävillä lapsilla, harvinaisempi sandaaleja tai tohveleita käyttävillä ja harvinaisin paljain jaloin kulkevilla lapsilla.
Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että kenkien käyttö varhaislapsuudessa haittaa normaalin pitkittäiskaaren kehittymistä.
Euroopassa ja Amerikassa lattajalka on yleinen syy hakeutua lasten ortopedian vastaanotolle, mutta Intiassa lapsia tuodaan harvoin hoitoon lattajalan vuoksi. Ne harvat lapset, jotka tulevat vastaanotolle tämän vaivan takia, ovat varakkaista kaupunkilaisperheistä ja kaikki käyttävät kenkiä. Vastaanotollamme emme ole koskaan nähneet maatalousyhteisöstä tai ruumiillista työtä tekevän perheestä tulevaa lasta, joka olisi valittanut lattajalasta.
Se, että lattajalkaa esiintyi huomattavasti enemmän kenkiä käyttävillä kuusivuotiailla kuin niillä, jotka eivät käyttäneet kenkiä, viittaa siihen, että jalkaholvin kehittymisen kannalta kriittinen ikä on ennen kuudetta ikävuotta.
Poikittaistutkimuksemme viittaa siihen, että kenkien käyttö varhaislapsuudessa haittaa normaalin tai korkean sisemmän pitkittäiskaaren kehittymistä. Lattajalan riski on suurin kenkiä käyttävillä lapsilla silloin, kun siihen liittyy nivelsiteiden löysyyttä. Suosittelemme, että lapsia kannustetaan leikkimään paljain jaloin ja että tohvelit ja sandaalit ovat vähemmän haitallisia kuin umpinaiset kengät.
Udaya Bhaskara Rao ja Benjamin Joseph
The Journal of Bone and Joint Surgery -lehti
Suurin osa lapsen kehittyvästä jalkaterästä koostuu rustosta, joka korvautuu vähitellen luulla. Jos huonosti muotoillut tai jäykät kengät vääristävät rustoa, luut ottavat saman vääristyneen muodon. Yli 80 prosenttia jalkavaivoista, vaivaisenluista ja vammoista johtuu huonosti muotoilluista ja joustamattomista kengistä.
Tohtori Mark Cuccuzella
Useimpien lasten kenkien mukana pitäisi olla terveysviranomaisen varoitus: ne ovat kuin pieniä, kauheita tiiliskiviä – liian jäykkiä ja kovia, pohjissa ei ole lainkaan joustavuutta ja kanta on liian korkea.
Tracy Byrne
Lasten jalkaterveyteen erikoistunut jalkaterapeutti
Muokattuja otteita haastattelusta Australian jalkaterapeuttien yhdistyksen puheenjohtajan kanssa:
”Lasten luut ovat pehmeää rustoa, joka puristuu helposti, eivätkä lapset tunne kipua ennen kuin vahinko on tapahtunut”, puheenjohtaja sanoi. Kommentti liittyi siihen, että vanhempien on oltava tietoisia lasten kenkien käyttämisestä aiheutuvista vaurioista.”
”Lapsuudessa syntyneet jalkavauriot voivat näkyä ryhdissä ja kävelyssä jo hieman yli 20-vuotiaana”, puheenjohtaja sanoi. ”Myös henkilön kyvyttömyys seistä pitkään ilman rasitusta voidaan yhdistää varhaisiin jalkaongelmiin. Kengät ovat suuressa määrin syyllisiä vasaravarpaisiin, päällekkäisiin ja allekkain asettuviin varpaisiin, vaivaisenluihin ja sisään kasvaneisiin varpaankynsiin, känsiä ja kovettumia unohtamatta.”
”Seitsemän ja kahdentoista ikävuoden välillä kasvu on melko nopeaa. Älä epäröi antaa lasten olla paljain jaloin. Se ei levitä tai madalla terveitä jalkateriä, sillä jalka kasvaa joka tapauksessa vain sen verran kuin nivelsiteet sallivat. Suurin osa jalkavaurioista voidaan ehkäistä, jos vanhemmat huolehtivat lastensa jaloista asianmukaisesti ja antavat niiden kehittyä luonnollisesti – paljain jaloin.”
Huolehdi lapsista ja heidän jaloistaan
The Pilbara Times -lehdestä, Australia
Ohuemmat ja joustavammat lasten kengät muuttavat jalan liikettä vähemmän kuin tavanomaiset kengät, joten niitä tulisi yleensä suositella terveille lapsille.
Sebastian Wolf
Lasten kenkien vaikutus jalan liikkeeseen: paljain jaloin kävelyn vertaaminen tavanomaisilla ja joustavilla kengillä kävelyyn, Gait & Posture
Lapsen kengässä oleva minkä tahansa korkuinen korotettu kanta lyhentää akillesjännettä ja käynnistää pysyvän jänteen lyhenemisen. Yli 6 mm paksut pohjat rajoittavat 80–90 prosenttia lasten jalkojen joustavuudesta ja estävät siten jalan normaalin askelsarjan.
Tri William A. Rossi
(2002) Lasten jalkineet: lähtökohta aikuisiän jalkavaivoille, Podiatry Management.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten ryhti on todennäköisesti hyvä, jos he ovat mahdollisimman usein ja turvallisesti ilman kenkiä. ”Näin heidän jalkansa saavat enemmän ’aistitietoa’, ja heidän kävely- ja ryhtitaitonsa kehittyvät paremmin.” Perryn mukaan lasten pitäisi antaa olla ilman kenkiä paikoissa, joissa paljain jaloin käveleminen on turvallista, sillä se voi parantaa heidän ryhtiään.
Janet Perry, fysioterapian maisteri
Fysioterapeutti Rehabilitation Network -verkostossa Portlandissa Oregonissa.
