Feelmax®-jalkineet jäljittelevät paljain jaloin liikkumisen tunnetta. Ne sopivat erinomaisesti urheilijoille jalkojen ja nilkkojen voiman ja vakauden kehittämiseen sekä kaikille, jotka haluavat pitää huolta itsestään. Paljain jaloin käveleminen antaa jalkojen ja koko kehon liikkua luonnollisesti. Feelmax®-jalkineista saa parhaan hyödyn luonnollisessa ympäristössä.

TUNNEMMEKO JALKAMME?

– ”Jalkapohjissa ja varpaiden päissä on yli 200 000 hermopäätettä – ehkä tihein vastaavan kokoiselta alueelta kehosta löytyvä keskittymä. Tiheästi hermotetut jalkapohjamme ovat ainoa tuntoaistiin perustuva yhteytemme ympäröivään fyysiseen maailmaan.” (Rossi 2001).

– ”Paljain jaloin saatu sensorinen palaute lisää jalkaterän joustavuutta. Kengän eristävä pohja heikentää sensorista palautetta huomattavasti. Siff ja Verkhoshansky (1999) totesivat, että nykyaikaiset jalkineet heikentävät aina proprioseptiivistä ja tuntoaistimuksiin perustuvaa herkkyyttä. Väärä turvallisuuden tunne voi lisätä loukkaantumisriskiä.” (Robbins ja Hanna 1987, Robbins ja Gouw 1991).

– ”Tutkimukset osoittavat, että sensorinen palaute aktivoi jalkaterän pieniä lihaksia eli niin kutsuttuja sisäisiä lihaksia. On esitetty, että näiden lihasten tärkein perustehtävä on mahdollistaa joustavuus iskunvaimennusta ja tasapainoa varten sekä tarjota jäykkyyttä ja vakautta ponnistukseen. Sisäisillä lihaksilla voi myös olla toiminnallinen merkitys jalkojen vakauttamisessa yhden jalan tasapainon aikana.” (Travell ja Simons 1992).

– ”Nilkan nyrjähdykset, joissa nilkka kääntyy sisäänpäin, ovat yleisin (90–95 %) urheilijoiden saama akuutti vamma. Paras sivuttaissuuntainen vakaus ja vähäisin sisäänpäin kääntyminen saavutetaan paljain jaloin. Puutteellinen proprioseptiikka voi myös johtaa siihen, että jalka asetetaan hankalaan asentoon. Jalkaterän asennon tiedostamisen on todettu olevan 107,5 % heikompaa urheilujalkineita käytettäessä kuin paljain jaloin.” (Robbins ym. 1995, Stacoff ym. 1996, Warburton 2001).

– ”Toisin kuin kengillä juoksevan juoksijan koukistunut nilkka, paljain jaloin juoksevan nilkka on kantapään osuessa alustaan ojentuneena alaspäin, jolloin jalkaterä on vaakasuoremmassa asennossa. Vaakasuorempaan jalkaterään kohdistuu kantapäähän vähemmän leikkaavia voimia. Myös kantapäähän kohdistuva enimmäispaine vähenee, kun jalkaterä on maakosketuksen hetkellä vaakasuoremmassa asennossa. Paljain jaloin juoksevan sääri on tässä vaiheessa pystymmässä asennossa polven suuremman koukistumisen ansiosta.” (De Wit ym. 2000).

– ”Keskitukivaiheessa maasta kohdistuva voima on suurimmillaan. Eräässä tutkimuksessa paljain jaloin juoksemisen iskuhuipun todettiin olevan 14 % pienempi kuin kengillä juostessa. Tämä väheneminen saattaa johtua siitä, että iskuhuippu ja keskitukivaiheen päättyminen tapahtuvat paljain jaloin juoksevalla huomattavasti aikaisemmin. Keskitukivaiheen nopeampi päättyminen on hyödyksi myös siksi, että siihen liittyvä nopea pronaatio on yhdistetty pienempään rasitusvammojen riskiin.” (Kersting ym. 1999, Hrlejac ym. 2000).

– ”Paljain jaloin juoksevat laskeutuvat myös keskijalan varaan, mikä lisää jalkaterän pehmytkudosten tukirakenteiden kuormitusta ja siten niiden voimaa sekä saattaa vähentää kroonisten vammojen riskiä. Paljain jaloin liikkuminen myös lyhentää jalkaholveja, ja paljaat jalkaholvit palauttavat 70 % niihin kohdistuneesta energiasta. Juoksukengät palauttavat vain 40–50 %.” (Robbins 1997, De Wit ym. 2000, Yessis 2000).

– ”Paljain jaloin varpaat lepäävät tasaisesti alustalla, ja niiden kärjet tarttuvat maahan avustaen ponnistusta. Kengän sisällä varpaat kohoavat viistosti irti alustasta eivätkä pysty toteuttamaan luonnollista tehtäväänsä eli tarttumaan maahan.” (Rossi 2001).

– ”Paljain jaloin liikkumista tarkastelleiden tutkimusten tulokset ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että paljaalle ihmisen jalkaterälle on ominaista erinomainen liikkuvuus erityisesti päkiän alueella, varpaiden luiden parempi linjautuminen jalkapöydän luiden kanssa, mikä saa varpaat leviämään, jalkaterän epämuodostumien puuttuminen sekä jalkaholvien liikkuvuus kuormituksen aikana.” (Robbins ym. 1993).

– ”Jalkineet muokkaavat ponnistusvaiheen ominaisuuksia myös muilla tavoin, muun muassa kohotetulla korolla. Yksi koron korottamisen seurauksista on akillesjänteen ja pohjelihasten lyhentyminen sekä venytysrefleksin heikkeneminen. Kun nämä lihakset lyhenevät, ne eivät enää vedä kunnolla kantapään takaosaa, mikä lisää jalkaholvin madaltumista. Useimpien saatavilla olevien jalkineiden, myös urheilujalkineiden, kohotetut korot estävät tämän venytysrefleksin syntymisen.” (McClanahan 2003).

Kun liikumme luonnollisilla alustoilla, jalat toimivat tehokkaasti. Jalat saavat runsaasti toiminnallista harjoitusta, sillä otamme normaalisti aktiivisuudestamme riippuen päivittäin noin 9 000–14 000 askelta, ja paljain jaloin jokainen askel on itse asiassa harjoitusta. Kengillä juoksemisen ja paljain jaloin juoksemisen erot sekä erot kehon liikkeissä.

KENGÄT JALASSA

• Ylävartalo on pitkä ja suorassa.
• Astuvan jalan asento on suorana vartalon edessä, kun jalkaterä osuu maahan.
• Kantapää on jalan ensimmäinen osa, joka osuu maahan.

PALJAIN JALOIN

• Ylävartalo on lyhyt ja virtaviivainen.
• Astuvan jalan alla on vartalo; polvi on hieman koukussa vaimentamaan iskua paremmin.
• Jalkaterän etuosa on ainoa osa, joka koskettaa maata, ja sekin vain kevyesti.