Lääkärien lausuntoja
Sen, minkä jokainen lapsi tuntuu vaistomaisesti tietävän – että paljain jaloin käveleminen tekee hyvää – on vahvistanut ortopedi ja kuntoutusasiantuntija, joka on tutkinut jalkavaivoja eri puolilla maailmaa.
”Suuri osa maailman väestöstä kävelee suurimman osan ajasta paljain jaloin, ja keskimäärin paljain jaloin kävelevällä ihmisellä on paljon terveemmät jalat kuin keskimäärin kengillä kävelevällä”, sanoo tohtori Paul W. Brand, Louisianan osavaltiossa sijaitsevan Carvillen Yhdysvaltain kansanterveyspalvelun sairaalan kuntoutusosaston johtaja ja Louisianan osavaltion lääketieteellisen yliopiston kirurgian professori.
Tohtori Brand johti ortopedista vastaanottoa Intiassa 18 vuoden ajan ja on hoitanut ortopedisia vaivoja myös Etiopiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Näiden kokemusten perusteella hän ehdottaa, että meidän amerikkalaisten pitäisi ehkä kävellä paljain jaloin ainakin osan jokaisesta päivästä.
Yhdysvalloissa yleisiä jalkavaivoja ovat känsät, vaivaisenluut, vasaravarpaiset, jalkasieni ja sisäänkasvanut varpaankynsi – mutta mikään näistä ei ole ongelma maissa, joissa useimmat ihmiset kulkevat paljain jaloin.
”Kaikki nämä johtuvat jalkineista. Niiden syynä ovat joko huonosti suunnitellut tai huonosti istuvat kengät tai esimerkiksi jalkasienen tapauksessa yksinkertaisesti se, että kengät estävät ilman vapaan kulun varpaiden välissä”, hän sanoo.
Kengillä kävelevät joutuvat myös jokaisella askeleella saman jalkaterän osan toistuvan mekaanisen rasituksen kohteeksi, kun taas maan karkea ja epätasainen työntövoima välittyy paljain jaloin kävelevän jalkaterän eri osaan jokaisella askeleella.
Tohtori Brandin mukaan kengissä jalkojen tuntoherkkyys, liikkuvuus ja luontaisten lihasten voima heikkenevät.
”Paljain jaloin kävelevä saa jatkuvasti tietoa maasta ja omasta suhteestaan siihen, kun taas kengän sisällä oleva jalka lepää muuttumattomassa ympäristössä. Käyttämättömät tai huomiotta jäävät tuntemukset rappeutuvat ja surkastuvat. Paljain jaloin kävelemiseen liittyy elävyyden ja ilon tunne, jota en koskaan koe kengissä”, hän sanoo.
Tällainen suora kosketus maahan auttaa merkittävästi ehkäisemään nilkkamurtumia, joita voi syntyä, kun jalka ”muljahtaa ympäri” astuttaessa kiven tai jalkakäytävän reunan päälle. Intiassa tohtori Brand ei nähnyt yhtään nilkkamurtumaa lukuun ottamatta niitä, jotka käyttivät kenkiä.
Hänen mukaansa syynä on se, että paljain jaloin kulkeva saa jalkapohjan ihon kosketushermoilta välittömästi tietoa tilanteesta ja ehtii saada tiedon ajoissa välttääkseen painon varaamisen epävakaalle jalalle.
Kengillä kävelevä ei ehkä saa tätä tietoa ajoissa siirtääkseen painonsa pois jalalta ja estääkseen murtuman.
Tri Paul W. Brand
Lainattu San Francisco Chronicle -lehdessä
Terveimmät ja taipuisimmat jalkaterät ovat lapsilla, jotka kulkevat tottumuksesta paljain jaloin. Hänen kehitysmaissa tekemänsä tutkimukset osoittavat, että ilman kenkiä kulkevilla on parempi joustavuus ja liikkuvuus, vahvemmat jalkaterät, vähemmän epämuodostumia ja vähemmän vaivoja kuin säännöllisesti kenkiä käyttävillä. Hänen mukaansa silloin, kun lapsen on käytettävä kenkiä, niiden pitäisi olla kevyet, joustavat ja suurin piirtein nelikulmaiset, eivätkä ne ennen kaikkea saisi sisältää sellaisia jalkaholvin tukia ja jäykkiä sivuja, joita aiemmin pidettiin tarpeellisina jalkaterän tukemiseksi. Monet lasten ortopedit vastustavat voimakkaasti ”korjaavia” tai ”ortopedisiä” kenkiä, joiden tarkoituksena on suoristaa lattajalan, sisäänpäin kääntyneiden varpaiden, pihtipolvien tai länkisäärien kaltaisia jalkaterien ja säärien virheasentoja. Tri Staheli ja muut katsovat, ettei ole näyttöä siitä, että korjaavat kengät korjaisivat mitään ja että useimmat oletetuista epämuodostumista korjaantuvat itsestään lähes kaikissa tapauksissa.
Lynn Staheli, lääketieteen tohtori
Lainattu The New York Times -lehdessä
Tyyli ja hinta eivät ole läheskään yhtä tärkeitä kuin hyvä istuvuus, kun valitaan hyviä lasten kenkiä. Itse asiassa lapselle paras kenkä on usein se, ettei kenkiä ole lainkaan. ”Emme poikkea tässä muista eläimistä. Emme tarvitse kenkiä jalkaterien normaaliin kehittymiseen”, Frey selittää. Kävely on yhteistyötä, joka edellyttää jatkuvaa viestintää aivojen ja jalkaterien välillä. Jalkapohjien hermopäätteet aistivat alla olevan maan ja lähettävät aivoille signaaleja, joiden avulla ne määrittävät, miten ja mihin paino tulisi jakaa jokaisella uudella askeleella. Kengät muuttavat tätä aivoille välittyvää palautetta. Mitä paksumpi pohja, sitä vaimeampi viesti. ”Lasten on pakko kävellä jalat kauempana toisistaan säilyttääkseen tasapainonsa”, Frey sanoo.
”Kengät eivät ole välttämättömiä jalkaterän tukemiseksi tai jalkaholvin kehittymiselle, vaan ne ainoastaan suojaavat jalkoja ympäristöltä”, sanoi Fry, joka hoitaa säännöllisesti huonosti istuvien kenkien aiheuttamia jalkaterän epämuodostumia. Vauvojen ja konttaajien tarvitsee käyttää vain sukkia tai töppösiä jalkojen pitämiseksi lämpiminä, hän sanoi. Myös taaperoiden pitäisi antaa olla ilman kenkiä aina, kun he ovat suojatussa ympäristössä. Paljain jaloin kulkeminen auttaa lapsia kehittämään vahvemmat ja paremmin koordinoidut jalkaterän lihakset, Frey selitti. Tutkimukset osoittavat myös, että paljain jaloin olevat lapset oppivat kävelemään nopeammin ja kaatuvat harvemmin.
Kenyalaisten kymmenelle peräkkäiselle Bostonin maratonin voitolle on hyvä syy: he käyttävät harvoin kenkiä. Tämä tekee heidän jalkateristään erittäin vahvat ja paljon vähemmän alttiit esimerkiksi latuskajaloille, sanoo tri Frey.
Tri Carol Frey
Ortopedisen kirurgian kliininen apulaisprofessori, Manhattan Beach, Kalifornia
Tiivistelmä: Analysoimme 2 300:n 4–13-vuotiaan lapsen staattisia jalanjälkiä selvittääksemme jalkineiden vaikutusta lattajalan yleisyyteen. Kengät jalassa ja paljain jaloin olevien lasten välillä havaittiin merkittäviä eroja kaikissa ikäryhmissä, ja erot olivat suurimpia lapsilla, joilla oli yleinen nivelsiteiden löysyys. Lattajalka oli yleisin umpikärkisiä kenkiä käyttävillä lapsilla, harvinaisempi sandaaleja tai tohveleita käyttävillä ja harvinaisin paljain jaloin olevilla.
Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että kenkien käyttö varhaislapsuudessa haittaa normaalin pitkittäiskaaren kehittymistä.
Euroopassa ja Amerikassa lattajalka on yleinen syy hakeutua lasten ortopedian vastaanotolle, mutta Intiassa lapsia tuodaan harvoin hoitoon lattajalan vuoksi. Ne harvat lapset, jotka hakeutuvat hoitoon tämän vaivan takia, ovat varakkaista kaupunkiperheistä, ja kaikki käyttävät kenkiä. Vastaanotollamme emme ole koskaan nähneet maatalousyhteisöstä tai ruumiillisen työn tekijän perheestä tullutta lasta, joka olisi valittanut lattajalkaa.
Se, että lattajalkaa esiintyy huomattavasti enemmän kuusivuotiailla kengillä kävelevillä lapsilla kuin niillä, jotka eivät käytä kenkiä, viittaa siihen, että jalkaholvin kehittymisen kannalta kriittinen ikä on ennen kuudetta ikävuotta.
Poikkileikkaustutkimuksemme viittaa siihen, että kenkien käyttö varhaislapsuudessa haittaa normaalin tai korkean sisemmän pitkittäiskaaren kehittymistä. Kengillä kävelevien lasten alttius lattajalalle on selvintä silloin, kun siihen liittyy nivelsiteiden löysyyttä. Suosittelemme, että lapsia kannustetaan leikkimään paljain jaloin ja että tohvelit ja sandaalit ovat vähemmän haitallisia kuin umpinaiset kengät.
Udaya Bhaskara Rao ja Benjamin Joseph
The Journal of Bone and Joint Surgery -lehti
Suurin osa lapsen kehittyvästä jalkaterästä koostuu rustosta, joka korvautuu vähitellen luulla. Jos huonosti muotoillut tai jäykät kengät vääntävät rustoa, myös luut kehittyvät vääntyneeseen muotoon. Yli 80 prosenttia jalkaterän ongelmista, vaivaisenluista ja vammoista johtuu vääränmuotoisista ja joustamattomista kengistä.
Tri Mark Cuccuzella
Useimpien lasten kenkien mukana pitäisi tulla valtion terveysvaroitus: ne ovat kuin kamalia pieniä tiiliskiviä – liian jäykkiä ja kovia, pohjasta joustamattomia ja kannaltaan liian korkeita.
Tracy Byrne
Lasten jalkaterapiaan erikoistunut jalkaterapeutti
Otteita Australian jalkaterapeuttien yhdistyksen puheenjohtajan haastattelusta:
”Lasten luut ovat pehmeää rustoa, joka puristuu helposti, eivätkä lapset tunne kipua ennen kuin vahinko on tapahtunut”, puheenjohtaja sanoi. Kommentti liittyi tarpeeseen saada vanhemmat tietoisiksi vahingoista, joita lasten kenkien käyttö aiheuttaa.”
”Lapsuudessa syntyneet jalkavauriot voivat näkyä ryhdissä ja kävelyssä parikymppisenä”, puheenjohtaja sanoi. ”Myös se, ettei henkilö pysty seisomaan pitkään ilman rasitusta, voi johtua varhaisista jalkaongelmista. Kengät ovat suurelta osin syyllisiä vasaravarpaisiin, päällekkäisiin ja alle jääviin varpaisiin, vaivaisenluihin ja sisäänkasvaneisiin varpaankynsiin, puhumattakaan känsistä ja kovettumista.”
”Seitsemän ja kahdentoista ikävuoden välillä kasvu on melko nopeaa. Älkää epäröikö antaa lasten olla paljain jaloin. Se ei levitä tai madalla normaaleja, terveitä jalkoja, sillä jalka kasvaa joka tapauksessa vain niin pitkälle kuin nivelsiteet sallivat. Suurin osa jalkavaurioista voidaan ehkäistä, jos vanhemmat huolehtivat lastensa jaloista asianmukaisesti ja antavat niiden kasvaa luonnollisesti – paljain jaloin.”
Huolehdi lapsista ja sitten heidän jaloistaan
The Pilbara Times -lehdestä Australiasta
Ohuemmat ja joustavammat lasten kengät muuttavat jalan liikettä vähemmän kuin tavanomaiset kengät, joten niitä tulisi yleensä suositella terveille lapsille.
Sebastian Wolf
Lasten kenkien vaikutus jalan liikkeeseen: paljain jaloin kävelyn ja kengät jalassa kävelyn vertailu tavanomaisissa ja joustavissa kengissä, Gait & Posture
Minkä tahansa korkuinen korotettu kanta lapsen kengässä lyhentää akillesjännettä ja käynnistää jänteen pysyvän lyhentymisen. Yli 6 mm:n paksuiset pohjat rajoittavat lasten jalkojen joustavuutta 80–90 prosentilla ja estävät siten jalan normaalin askelsarjan.
Tri William A. Rossi
(2002) Lasten jalkineet: lähtökohta aikuisiän jalkavaivoille, Podiatry Management.
Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsilla on todennäköisemmin hyvä ryhti, jos he ovat ilman kenkiä niin usein kuin mahdollista ja turvallista. ”Silloin heidän jalkansa saavat enemmän ’aistitietoa’, ja heidän kävely- ja ryhtitaitonsa kehittyvät paremmin.” Perryn mukaan lasten pitäisi antaa olla ilman kenkiä paikoissa, joissa paljain jaloin käveleminen on turvallista, sillä se voi parantaa heidän ryhtiään.
Janet Perry, fysioterapian maisteri
Fysioterapeutti Rehabilitation Network -verkostossa Portlandissa Oregonissa.
