Feelmax®-jalkineet jäljittelevät paljain jaloin kävelemisen tunnetta. Ne sopivat erinomaisesti urheilijoille jalkojen ja nilkkojen voiman ja vakauden kehittämiseen sekä kaikille, jotka haluavat pitää huolta itsestään. Paljain jaloin käveleminen mahdollistaa jalkojen ja koko kehon luonnollisen liikkumisen. Feelmax®-jalkineiden parhaat hyödyt tulevat esiin luonnollisessa ympäristössä.

TUNNEMMEKO JALKAMME?

– ”Jalkapohjissa ja varpaiden kärjissä on yli 200 000 hermopäätettä – ehkä tihein vastaavan kokoisella kehon alueella esiintyvä hermopäätteiden keskittymä. Tiheästi hermotetut jalkapohjamme ovat ainoa tuntoaistimuksiin perustuva yhteytemme ympäröivään fyysiseen maailmaan.” (Rossi 2001).

– ”Paljain jaloin saatu aistipalaute lisää jalan joustavuutta. Kengän eristävä pohja heikentää aistipalautetta huomattavasti. Siff ja Verkhoshansky (1999) raportoivat, että nykyaikaiset jalkineet heikentävät aina proprioseptiivistä eli asentotuntoon liittyvää sekä tuntoaistimuksiin perustuvaa herkkyyttä. Vääränlainen turvallisuuden tunne voi lisätä loukkaantumisriskiä.” (Robbins ja Hanna 1987, Robbins ja Gouw 1991).

– ”Tutkimukset osoittavat, että aistipalaute aktivoi jalkaterän pieniä lihaksia eli niin kutsuttuja sisäisiä lihaksia. On esitetty, että näiden lihasten ensisijainen tehtävä on mahdollistaa joustavuus iskunvaimennusta ja tasapainoa varten sekä tarjota jäykkyyttä ja vakautta ponnistukseen. Sisäisillä lihaksilla saattaa myös olla toiminnallinen rooli jalkojen vakauttamisessa yhden jalan tasapainon aikana.” (Travell ja Simons 1992).

– ”Nilkan nyrjähdykset sisäänpäin ovat yleisin (90–95 %) urheilijoiden kärsimä akuutti vamma. Paras sivuttaisvakaus ja vähäisin sisäänpäin tapahtuva nyrjähdys havaitaan paljain jaloin. Puutteellinen proprioseptiikka eli asentotunto voi myös johtaa siihen, että jalka asetetaan hankalaan asentoon. Paljain jaloin olemiseen verrattuna jalan asennon tiedostamisen on osoitettu olevan 107,5 % heikompaa urheilujalkineita käytettäessä.” (Robbins ym. 1995, Stacoff ym. 1996, Warburton 2001).

– ”Toisin kuin kengät jalassa juoksevan juoksijan koukistuneessa nilkassa, paljain jaloin juoksevan nilkka on kantapään osuessa maahan ojentuneena alaspäin, jolloin jalka on vaakasuoremmassa asennossa. Vaakasuorempaan jalkaan kohdistuu kantapään alueella vähemmän leikkaavia voimia. Myös kantapäähän kohdistuva enimmäispaine vähenee jalan ollessa kosketushetkellä vaakasuoremmassa asennossa. Paljain jaloin juoksevan sääri on tässä vaiheessa pystysuoremmassa asennossa polven suuremman koukistumisen ansiosta.” (De Wit ym. 2000).

– ”Keskitukivaiheessa maahan kohdistuva voima on suurimmillaan. Eräässä tutkimuksessa paljain jaloin juoksemisen iskutushuipun havaittiin olevan 14 % matalampi kuin kengät jalassa juostessa. Tämä väheneminen saattaa johtua siitä, että iskutushuippu ja keskitukivaiheen päättyminen tapahtuvat paljain jaloin juostessa huomattavasti aikaisemmin. Keskitukivaiheen aikaisemman päättymisen lisähyötynä on siihen liittyvä nopea pronaatio, jonka on todettu pienentävän rasitusvammojen kehittymisen riskiä.” (Kersting ym. 1999, Hrlejac ym. 2000).

– ”Paljain jaloin juoksevat laskeutuvat myös jalkaterän keskiosalle, mikä lisää jalkaterän pehmytkudosten tukirakenteiden kuormitusta, vahvistaa niitä ja saattaa siten pienentää kroonisten vammojen riskiä. Paljain jaloin liikkuminen myös lyhentää jalkaholvia, ja paljaat jalkaholvit palauttavat 70 % niihin kohdistuneesta energiasta. Juoksukengät palauttavat vain 40–50 %.” (Robbins 1997, De Wit ym. 2000, Yessis 2000).

– ”Paljain jaloin varpaat lepäävät tasaisesti alustalla, ja niiden kärjet tarttuvat maahan avustaen askelen ponnistuksessa. Kengän sisällä varpaat nousevat viistosti irti alustasta eivätkä pysty toteuttamaan luonnollista tehtäväänsä tarttua maahan.” (Rossi 2001).

– ”Paljain jaloin liikkumista tarkastelevien tutkimusten tulokset ovat johdonmukaisesti osoittaneet, että ilman jalkineita olevan ihmisen jalan tunnusomaisia piirteitä ovat erinomainen liikkuvuus, erityisesti päkiän alueella, varvasluiden parempi linjautuminen jalkapöydän luihin nähden, mikä mahdollistaa varpaiden leviämisen, jalkaterän epämuodostumien puuttuminen sekä jalkaholvien liikkuvuus kuormituksen aikana.” (Robbins ym. 1993).

– ”Jalkineet muokkaavat ponnistusvaiheen ominaisuuksia myös muilla tavoin, kuten nostamalla kantapäätä. Kantapään korottamisen seurauksena akillesjänne ja pohjelihakset lyhenevät ja niiden venytysheijaste heikkenee. Kun nämä lihakset lyhenevät, ne eivät vedä kunnolla kantapään takaosaa, mikä lisää jalkaholvin madaltumista. Useimpien saatavilla olevien jalkineiden, myös urheilujalkineiden, korotetut kannat estävät tämän venytysheijasteen syntymisen.” (McClanahan 2003).

Kun liikumme luonnollisilla alustoilla, jalat toimivat tehokkaasti. Jalat saavat paljon toiminnallista harjoitusta, sillä otamme tavallisesti aktiivisuudestamme riippuen noin 9 000–14 000 askelta päivässä, ja paljain jaloin jokainen askel on itse asiassa harjoitusta. Juokseminen kengät jalassa verrattuna paljain jaloin juoksemiseen sekä erot kehon liikkeessä.

KENGÄT JALASSA

• Ylävartalo on pitkä ja suorassa.
• Maahan laskeutuva jalka on suorana vartalon etupuolella, kun jalkaterä koskettaa alustaa.
• Kantapää osuu ensimmäisenä maahan.

PALJAIN JALOIN

• Ylävartalo on lyhyt ja virtaviivainen.
• Maahan laskeutuva jalka on vartalon alla ja hieman koukussa vaimentaakseen iskun paremmin.
• Vain päkiä koskettaa maata, ja sekin kevyesti.